keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Lähijunapeli

(Perustuu tositapahtumiin)

Tämän pelin pelaamiseen tarvitset kaksi arpakuutiota, lämmintä vaatetta, huolettoman elämänasenteen sekä Metro-lehden (tämän voit napata mukaan asemalta, jos niitä on vielä jäljellä).

Ruutu 1: Asemalla.
Olet lähtenyt kotoasi kiireessä. Juokset tai kaahaat sakkojen uhalla kohti rautatieasemaa. Unohdit jotain tärkeää kotiin, mutta et viitsi enää lähteä takaisin, koska pelkäät myöhästyväsi junasta.

Heitä noppia. Jos saat silmälukujen summaksi

7: Onneksi olkoon. Junasi odottaa sinua asemalla valmiina lähtöön ja kulkee aikataulussaan. Saavut työpaikallesi ajoissa ja voit vain ihmetellä, miten muut jaksavat aina valittaa. Voit siirtyä suoraan maaliruutuun.

8 tai 9: Junasi on peruttu. Olet turhaan kiiruhtanut asemalle, missä joudut nyt odottamaan seuraavaa junaa. Odota kahden vuoron ajan ja osta asemalta kallista kahvia.

Mikä tahansa muu luku: Saavuttuasi asemalle huomaat, että junasi on myöhässä muutaman minuutin. Menet laiturille hetkeä ennen ilmoitettua lähtöä. Aikataulunäytön lähtöaika siirtyy kuitenkin koko ajan eteenpäin pari minuuttia kerrallaan. Et uskalla enää lähteä asemarakennukseen lämmittelemään, vaan palelet laiturilla kunnes juna lopulta tulee 25 minuuttia myöhässä.

Bonus! Menet aikataulunäyttöjen perusteella junaan, joka lähteekin väärään suuntaan. Idiootti! Tämä olikin edellinen, myöhässä kulkeva juna, jonka laiturilla oli jo seuraavan junan tiedot. Odota kymmenen vuoron ajan pääsyäsi Ryttylään, missä voit vaihtaa tunnin kuluttua takaisinpäin lähtevään junaan.

Ruutu 2: Junassa
Olet päässyt junaan. Tunnet itsesi voittajaksi, mutta peliä on vielä jäljellä..

Heitä noppia. Jos saat silmälukujen summaksi
2-6: Juna liikkuu vaihtelevasti. Välillä pysähdytään useammaksi minuutiksi, koska kuulutuksen mukaan junan täytyy päästää myöhässä kulkeva pikajuna ohi. Odota kahden vuoron ajan ratkaisten Metro-lehden sudokua.

7: Rosvosektori! Lipuntarkastaja haluaa tarkastaa lippusi. Hänen ilmeensä perusteella alat vakavasti uskoa, että unenpöppörössä kävit aamupissalla hänen puurokattilallaan. Sinulla on kuitenkin lippu jäänyt ostamatta, sillä jostain syystä et ymmärtänyt, että vaikka junaan noustessasi  vaunun kyljessä luki ”lipunmyynti”, junan lähdettyä liikkeelle lipunmyynti siirtyi toiseen junayksikköön, johon sinun olisi seuraavalla asemalla pitänyt ulkokautta siirtyä. Vietä tässä kaksi seuraavaa vuoroa lipuntarkastajan kanssa neuvotellen ja itsesi typerykseksi tuntien.

8-12: Juna kulkee aikataulussaan Pasilaan asti. Juuri ennen Helsinkiä pysähdytään ihastelemaan Töölönlahtea vartin ajaksi, sillä ratapihalla on ruuhkaa. Kuski kuuluttaa junan odottavan tuloraiteen vapautumista. Kiireisenä matkustajana ennakoit ulostautumisruuhkaa ja siirryit eteiseen seisomaan jo heti Pasilan jälkeen. Odota tässä seisten kahden vuoron ajan ja ilmoita työpaikalle tulevasi jälleen myöhässä.

Bonus! Mikäli kuulutuksissa käytetään ”huumoria”, voit naureskella kanssamatkustajien kanssa teennäisesti seuraavan vuoron ajan.

Ruutu 3: Maali
Olet saapunut määränpäähäsi tunnin myöhässä. Varpaat ja sormet sulavat sopivasti ruokatuntiin mennessä. Iltapäivällä odottaa kuitenkin sama rumba. Pääset lopulta kotiin Salkkareihin mennessä ja luet Iltalehdestä, kuinka junaliikenne on tänään myöhästellyt vaihdevian vuoksi jopa kymmenen minuuttia.

Heitä noppaa. Jos saat silmälukujen summaksi

2-10: Sinulla ei ole vaihtoehtoja, joten kuljet lähijunalla myös seuraavana päivänä, ja sitä seuraavana, ja sitä seuraavana, eläköitymiseesi asti. Sillä välin kehityt todelliseksi sudokumestariksi, pysyt aina ajantasalla Helsingin kaupunkipolitiikasta Metro-lehden ansiosta, pääset tervehtimisväleihin kolmen kanssamatkustajasi kanssa ja ylpeyttä tuntien tulkitset lähijunamatkustamisen sekavia käytäntöjä satunnaisille ensikertalaisille.

11: Haet myöhästymisistä korvauksia. Lähijunaliikenteen korvauspolitiikasta ei ole kuitenkaan vielä päästy sopuun, joten et saa mitään tänäkään talvena.

12: Voitat lotossa ja ostat auton sekä tallipaikan työpaikkasi kellarista. Muutaman vuoden autoiltuasi kyllästyt aamuruuhkiin, teiden suolaukseen, ohitteleviin idiootteihin, bensakuluihin ja autoveroon, ja päätät mukavuudenhalusta siirtyä takaisin käyttämään lähijunaa. Voit siirtyä takaisin lähtöruutuun. 

maanantai 14. helmikuuta 2011

Alkuräjähdys

Tämä on ensimmäisen blogini ensimmäinen kirjoitus. Lisäsin blogin eteen sanan ensimmäinen siksi, että pienenäkin aloitin usein päiväkirjan kirjoittamisen, mutta pitkäjänteisyyden kuuluessa puutteisiini jo silloin, kyllästyin melko nopeasti. Sitten aloitin joskus myöhemmin uuden päiväkirjan, koska vanhaa ei tietenkään voinut enää jatkaa; olivathan aiemmat jutut jo niin lapsellisia. Siksi en tahdo sulkea pois sitä mahdollisuutta, että aloitan joskus kokonaan alusta tuhoten ensin aiemman blogini bittiavaruuteen, johon se (toisin kuin päiväkirja jonka voi vaikka polttaa) saattaa finninaamaisten ja äkkirikastuneiden Google-koodaajien ansiosta jäädä roikkumaan vielä vuosiksi.

Ennen blogin aloittamista keräsin rohkeutta pyytämällä Facebookissa tykkääjiä. Tämä osoittautui helpoksi, ainakin asettamallani pienehköllä rajamäärällä. Helppoa oli myös valita palvelu, jossa blogia alkaisi kirjoittamaan. Alun luovuuskompleksia lukuunottamatta suurimmaksi kompastuskiveksi muodostui käyttäjätilin luominen, sillä jostain syystä niiden salamerkkien tunnistaminen (tiedäthän, se vakio turvallisuuskysely, jossa on jotain ihmeellisiä koukeroita ja ne pitäisi ymmärtää, jotta sivusto tunnistaa sinut ihmiseksi hakkeriviruksen sijaan?) vaati minulta kolme yritystä onnistuakseen. Ehkä aivoissani on jokin palikka pois paikoiltaan, tai sitten olen juuri sellainen ongelma, jolta sivustot pyrkivät suojautumaan.

Ymmärrän - nerokkaat palvelimet haluavat ennaltaehkäistä tarpeettoman roskan suoltamista sinne bittiavaruuden ikuisuuteen. Kuvitella, jos jokin minun kirjoittamani ajatusten virta vuosituhansien päästä päätyisi vaikka toiseen galaksiin, toisille älyllisille olennoille, jotka sen perusteella muodostaisivat kuvan Telluksen elämän älyllisyydestä. Ehkä näin on jo tapahtunutkin, koska kukaan ei, ainakaan minun uskomukseni mukaan, ole tänne tutustumiskäynnille tullut. Alienit todennäköisesti ovat saaneet otteita Facebook-seinältäni tai luentomuistiinpanoistani ja tajunneet, että näin vähä-älyistä elämänmuotoa ei voi mitenkään hyödyntää oman ekosysteemin ylläpitoon, saati sitten muiden galaksien valloitukseen.

Ja tottahan se on, mitä hyötyä meistä ihmisistä voisi olla muiden planeettojen ylikehittyneille yhteiskunnille, jos emme vielä miljoonia vuosia alkuräjähdyksen jälkeenkään osaa pissata suoraan vessanpönttöön (miehet), laittaa vilkkua ennen kääntymiskaistaa tai valmistaa suklaata joka ei lihota.